Nunatta akilittalu akornanni timmisartuussisarneq

Una siusinnerusukkut nittartakkama oqallittarfianut 2001-imi septembarimi ilanngussara maanga ilannguppara piukkullugu;

“Qanittukkut nalunaarutigineqarpoq nunatta Canadallu akornanni aalajangersimasumik ingerlaarfeqarluni timmisartuussisarneq oktobarip 30-iani taamaatinneqassasoq.

timmisartoq1

Tamanna naatsumik oqaatigalugu nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinerup siunniussanillu pingaartitaqannginnerup killiffianik ersersitsinerulluinnarpoq.

Ilumut naalakkersuinikkut siunnerfeqanngitsumik uungaannaq isigaluni (sulissuteqaraannilu periarfissat mattullugit!) “akilersinnaasumik” ingerlatsinissaq pingaarnerutittuassavarput?

Naalakkersuinikkut siunnerfigaarput akitsinni naggueqatitsinnik suleqateqarnerulernissarput. Tamanna Inuit Issittormiut Kattuffiata sulineratigut, siorna Nunavummik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnikkut, aappaagu Issittormiut Ukiuunerani Unammiuaaqatigiinnerisa Eqalunni Nuummilu ingerlanneqarnissaannik suliniuteqarnikkut, illoqarfiit ilaasa illoqarfittut ikinngutiminnik annertunerujartuinnartumik suleqatigiilernerisigut (anersaaruluut – naak Nuuk suleqatigiinnermi tamatumani?) il.il. ersersinneqartarpoq.

Tamakku tamarmik kinguneqarniartussaagaluarput attaveqaqatigiinnerup annertunerulerneranik naalakkersuinikkut tamatumunnga piumassuseqartoqarpat. Naalakkersuisuniinnaanngitsoq, kisiannili aamma taakku naalakkersuinikkut ingerlatsiviini ingerlatseqatigiiffinnilu taakku peqataaffigisaanni, soorlu angalatitsivinni timmisartortitseqatigiiffinnilu. Taakkunani Inuttut inunnullu sammisumik eqqarsartoqanngilaq! Silarsuaat Europap avannaani nunavaqqamit aallaaveqarpoq – suli nunasiaavugut!

Inuttut eqqarsarta! Suleqatigiinneq annertusartigu! København, Århus, Bruxelles illuatungaanilu Eqaluit, Kuussuaq, Aasiaat, Sisimiut – Inuit suleqatissatik sumiittut nalunngilaat!

Aappaagu Kuussuarmi ICC ataatsimeersuassaaq, taamatullu aamma Nuummi Eqalunnilu Issittormiut ukiuunerani unammiuaassallutik. Aalajangersimasumik ingerlaarfeqarnerup atorunnaarnera aaqqissuussinernut taakkununnga issittormiunit tamanit peqataaffigineqartunut issittormiulluunniit nalinginnaasumik suleqatigiinnerannut iluaqutaanavianngilaq!

Naggaterpiaatigut – aappaagu ICC-p ataatsimeersuarnissaa sioqqullugu Canadaliarniarpunga. Timmisartumik attartornissamut peqataarusuppit? Taava attaveqarfigiinnannga.”

Oqallisissatut!

Kangia/Kitaa – DIA – Naligiinnata!

Featured

Kangia/Kitaani ikaarsaariarnermut ataatsimiititaliami 1. januar 2009 kommunalbestyrelsinngortussami suleqatigiinniat marlunngornermi 29. april 2008 suleqatigiissutissaminnik atsioqatigiipput.

Isumaqatigiissut uani kalaallisut uanilu qallunaatut aaneqarsinnaavoq.

Tamanna tunngavigalugu Kangia/Kitaani illuatungiliuttut ima oqaasertalimmik tusagassiorfinnut nalunaaruteqarput:

“Kitaani Kangianilu, Ikaarsaariarnermi Ataatsimiititaliami illuatungiliuttut Siumut Atassullu naliliipput, Inuit Ataqatigiit Demokraatinik atsioqateqarnerat pissaaneqarniarnerinnarmik tunngaveqartoq, tassami ilisimavarput Demokraatit iluminni annertoorujussuarmik avissaartuuttut, inuiaqatigiinnut toqqissisimananngilluinnartumik.

Suleqatigiilersut Inuit Ataqatigiit, Demokraatit Per Nukaaraq Hansenillu suleqatigiinnissamik atsioqatigiissutaat, Siumut Atassutillu ikkattuararsuartut nalilerpaat.

Isumaqatigiissummi inuussutissarsiutinut, aalisarnermut piniarnermullu tunngasut ikkattuararsuarmik taaneqarput nunaqarfiillu ataatsimilluunniit eqqaaneqaratik, tamanna inuiaqatigiinnut nunaqarfimmiunullu sumiginnaanertut oqaatigisariaqartoq Siumut Atassullu isumaqarput.

Aammattaaq maluginiarneqartariaqarpoq, isumaqatigiissummi Nuuk kisiat annertunerusumik eqqartorneqarmat kommuneqatigilikkagut allat annerusumik eqqaaneqaratik.

Siumut Atassutillu isornarluinnartutut isigivaattaaq, Kitaata Kangianilu ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliaani siulittaasussaq Asii Chemnitz Narup pikkorissarnermi pingaaruteqarluinnartumi ilaannakortumik peqataammat, aammattaaq siulittaasup tullissaa Per Berthelsen pikkorissarneq tamakkerlugu peqataanngimmat.

Taamatut siulittaasussat marluk pikkorissarnermi sumiginnaanerat akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq suusupaginninnertullu nalilertariaqarluni, tassami peqataannginnerini annaaneqarput paasissutissat pingaaruteqarluinnartut, tassa qinikkat akisussaaffiinut tunngasut inatsisillu pingaaruteqarluinnartut qinikkatut akisussaasutullu ilisimasariaqartut pingaarutillit.

Naggataatigut Siumut Atassutillu apeqquserpaat Inuit Ataqatigiit qineqqusaaramik qulequtarisartik, tassalu ”Naligiimmik inooqqulluta” pissaanermik tigusiniaannarlutik qimarratigineraat? Tassami Ivittuut allaanerusumik pineqarnissaa anguniarlugu suleqatigiit suliniarnertik aallartereermassuk.”

Tusagasiorfinnut nalunaarut Kangia/Kitaani illuatungiliuttut sinnerlugit Martha Abelsenimit Gerth Ignathiussenimillu atsiorneqarsimavoq.

Isumaqatigiissut pillugu KNR-ip nittartagaani oqallinneq uani takuneqarsinnaavoq.

Kalaaliaraq ataavarli!

Ukiorpassuarni oqaluuserineqareerluni qanittukkut Nuuk illoqarfiup qeqqani nutaarsuarmik kalaalimineerniarfittaartussaavoq (kalaaliaraanngitsumik!), kalaaliminernik neriniartarfilerneqarsinnaasumik!

Kalaaliaraq maanna atuuttoq Nuup oqaluttuarisaaneranut nutaamut ilaalluinnarpoq eriagisariaqarlunilu. Nuummiuusugut, minnerunngitsumillu meeraanermi inuusuttuunermilu piniagassanik assigiinngitsunik tuniniaavigisarsimallugu, erligaarput!

Taamaattumik kalaalimineerniarfimmik nutaamik pilersitsinermut atatillugu qularnaartariaqarpoq Kalaaliaqqap massakkutut aaqqissuussaanermisut atortutigulli, minnerunngitsumik eqqiluisaarnissaq eqqarsaatigalugu, nutarterlugu ingerlaannarnissaa.

Kalaaliaqqap ingerlaannarnissaa qularnaareqataaffigiuk!